fbpx Hyttyset ja niiden levittämät taudit Suomessa | Proviter Oy

Suomesta löydettiin vastikään uusi hyttyslaji, joka pystynee levittämään malariaa. Vaikka asiasta ei ole tarve lietsoa paniikkia, on hyvä pysähtyä tutkimaan, mitä tauteja hyttyset voivat ylipäätään levittää Suomessa.

Hyttyset levittävät tauteja

Helsingin yliopisto tiedotti viime viikolla Suomesta löytyneen Anopheles daciae ‑lajiin kuuluvia hyttysiä, joita ei ole aiemmin tiedetty olevan Suomessa. Tieto oli poikkeuksellinen siinä mielessä, ettei Suomessa ole vuosikymmeniin tavattu hyttysiä, jotka voivat levittää malariaa – kuten nyt löydetty laji todennäköisesti pystyy tekemään.

Paniikkinappulaa ei ole kuitenkaan syytä painaa, sillä Suomessa ei esiinny endeemistä eli kotoperäistä malariaa. Näin ollen malarian leviäminen Suomessa on epätodennäköistä. Koronaviruspandemia on kuitenkin osoittanut, että kaikkeen on syytä varautua.

Rovaniemeläinen hyttysasiantuntija, luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela käsittelee julkaisussaan malarian ja muiden hyttysten levittämien tautien esiintymistä Suomessa.

Julkaisusta käy ilmi, että Suomesta malaria hävisi käytännössä 1920-luvulle tultaessa, pois lukien jatkosodan aikaiset vuodet. 

Kuitenkin vielä 1800-luvulla malariaa esiintyi Suomessa lähes koko maassa, erityisesti Oulun ja koillisen Suomen eteläpuolella.

”Suomessa tauti levisi talvella ihmisestä toiseen, koska asunnoissa talvehtivat myös horkkahyttyset. 1900- luvun alusta alkaen samassa tilassa nukkuvien ihmisten määrä kuitenkin väheni ja tauti ei enää levinnyt ihmisten välillä. Malaria hävisi Suomesta, ei niinkään torjuntatoimien vaan asuinolojen paranemisen seurauksena”, Salmela kirjoittaa julkaisussaan.

Kuumetta, päänsärkyä ja muita viheliäitä vitsauksia

Bakteerimuotoisista hyttysten levittämistä taudeista Suomessa on tavattu myös tularemiaa eli jänisruttoa. Sen oireisiin kuuluvat haavat pistokohdissa, kuume ja imusolmukkeiden suureneminen.

”Tautia esiintyy tyypillisesti loppukesästä ja alkusyksystä, erityisesti hyvinä hyttysvuosina tai myyrien runsaushuippujen jälkeisinä vuosina. Bakteeri leviää pienvesien alkueläimistä hyttystoukkiin ja muodonmuutoksen kautta aikuisiin hyttysiin. Suomessa tautia esiintyy eniten Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, joissa todettujen infektioiden määrä on noin 10–40 sataatuhatta asukasta kohti”, julkaisussa kerrotaan.

Vaikka bakteerimuotoiset hyttysten levittämät taudit ovat Suomessa harvinaisia tai täysin olemattomia, ovat virustaudit huomattavasti yleisempiä.

”Tavallisin näistä taudeista on Inkoon tauti, joka lukeutuu California-seroryhmän Bunyaviridae-viruksiin, joihin kuuluu myös useita muita hyttyslevitteisiä tauteja. Ihmisten verinäytteistä määritettyjen vasta-aineiden yleisyyden perusteella Inkoon tauti on hyvin tavallinen Suomessa. Eräissä tämän virusryhmän taudeissa oireet ovat vakavia aivokalvontulehduksia tai aivokuumeita, mutta Inkoon taudissa oireita ovat kuume, pahoinvointi, niskan jäykkyys ja päänsärky.”

Yksi Suomessa tyypillinen hyttysten levittämä virustauti on pogostantauti eli nivelrokko. Viheliäisen taudin oireita ovat niveltulehdus ja ihottuma, joskus myös kuume ja päänsärky. Niveloireet saattavat kestää joillakin jopa vuosia. Vuonna 2018 Suomesta löytyi 71 pogostantautiin sairastunutta eri puolilta maata.

”Tyypillisesti tautia on tavattu seitsemän vuoden sykleissä, mutta vuonna 2009, kun taudin ennustettiin esiintyvän epidemiana, esiintyvyys jäi vähäiseksi. Huippuvuonna 1995 tautia diagnosoitiin 1310 tapausta, huippujen välisinä vuosina vain muutamia tai muutamia kymmeniä.”

Thermacell_Hyttysparvi ilta-auringossa

Thermacell-hyttyskarkotin pöytämalli

Karkota hyttyset, vältä sairastumisriskit

Kuten Salmelan julkaisusta käy ilmi, eivät hyttysten levittämät taudit ole Suomessa mitään ennennäkemättömiä poikkeustapauksia. Kaikkia Suomessa esiintyviä tai esiintyneitä hyttysten levittämiä tauteja ei edes ollut yläpuolelle listattuna.

Miten tältä kaikelta sitten voi välttyä? Ratkaisu ovat helppokäyttöiset ja tehokkaat hyttyskarkottimet.

Thermacell-hyttyskarkotinperheestä löytyy ratkaisu kesän jokaiseen hyttyshyökkäyksille alttiiseen tilanteeseen.
Esimerkiksi kotiterassilla iltaa istuttaessa on pöytämallinen karkotin paitsi tehokas, myös tyylikäs suoja hyttysiä vastaan.

Jos illan ohjelmaan kuuluu esimerkiksi lasten pihaleikit, krokettipeli tai muu enemmän tilaa vaativa aktiviteetti, on hyttyskarkotinsarja nappivalinta. Karkotinsarjan avulla voi muodostaa juuri tarvittavan kokoisen ja muotoisen suoja-alueen.

Mikäli taas veri vetää luonnonhelmaan kaloja narraamaan tai telttaretkelle, mukaan kalapakkiin tai reppuun on hyvä pakata perinteinen kannettava karkotin.

Kun varautuu erilaisiin käyttötarkoituksiin useammalla laitteella, voi olla varma, että hyttyset eivät pääse yllättämään missään tilanteessa.